Loppusyksyn pimeys laskeutuu metsään. Pian on marraskuu.

Auringonlaskun hetki koittaa. He odottavat sinua Ikuisen tuolla puolen.

Tartu käteeni.

Visokki uskoo, että vanha majakka pitää sisällään salaisuuden. Tornissa välkkyy yhä valo kutsuen matkalaisia myrskyjenkin läpi.

Ikikorpien keskellä joutuu Suuren Hengen soturi pohtimaan omaa osaansa kaiken syövässä sodassa: kun Hyveet pettävät ja ritareista tulee sotilaita, mitä jää jäljelle?

Nazorakien merisaarto on tehnyt kalareissuista Bio-Klaanin aluevesillä jokseenkin vaarallisia. Mutta onko sitä edes kunnon kalamies, jos ei ole valmis uhmaamaan hieman vaaraa parempien saaliiden vuoksi?