Ajatuksia ja suunnitelmia
Bio-Klaani, kahvio
Matoran Umbra istui tavallista tapaansa ah niin mukavassa kahviossa. Oli aikainen syysaamu ja pihalla oli jo koleaa. Talvi olisi tulossa, mutta kuinka pian, sitä hän ei tiennyt. Klaanilehti sylissään ja kahvi sekä pulla edessään pöydällä Matoran-U aloitti aamunsa todella usein. Hän otti aamukahviin ja kahviossa oleiluun tarvittavat rahat tämän maailman vastineensa rahakirstusta. Usein hän mietti, miksi hänen veljensä, jos tätä veljeksi voisi kutsua, oli niin usein tehtävillä. Eikö hän kunniottanut yhtään klaanilaisia ja päämoderaattorin arvonimeään…
Umbra joi lämmintä cappuchinoa, jossa oli hiukan chiliä mausteena. Tämä oli joku erikoisuus kylmiin syysaamuihin, vaikka suklaasta ja kahvista olikin alkanut olla puutetta. Meksi-korosta tulleet laivat eivät enää päässeet niin hyvin klaanin saarelle, koska merireittejä vartioi huhujen mukaan suuri laivoja syövä merihirviö ja Nazorakien laivastot.
Klaanilehden syksyisen numeron kannessa oli varoitus tulevasta talvesta, joka tulisi väistämättä. Lehdessä myös mainostettiin myös H.J. Keltionin haastattelua. H.J. Keltion oli metrunuilainen matoran, joka oli tunnettu uskontoa ja historiaa sekä kieliä pohtivista ja tutkivista artikkeleistaan ja väitöskirjoistaan. Hän oli viime aikoina niittänyt mainetta fantasiakirjailijana. Klaanilehden etusivulla mainostettiin myös artikkelia Mistika-juhlasta, jota Ortonit olivat juuri aloittamassa viettämään Kummitusten suon tragedian vuotuiseksi muistoksi. Klaanin saaren suurin Orton-asutus, Boro-Koro oli peittynyt valtaisten vesimassojen alle, jotka muodostivat paikalle suon ja tappoivat tuhansia kyläläisiä.
Matoran-U muisti ortonit. Levah-niminen vihermusta orton oli ollut hänen ensimmäinen ystävänsä tässä oudossa maailmassa. Rohkea ja päättäväinen Levah oli kuollut sen oudon hopeisen metalliolennon kynsissä Yö Kauhussa. Levah oli haudattu myöhemmin muiden kaatuneiden joukossa hautajaisissa Klaanin hautausmaalle.
Mitäköhän ortoneille kuului nykyisin? Umbra ajatteli. Hän tiesi etteivät Zyglakit pitäneet heistä ja liskomiehet olivat torakoiden puolella, joten se laittaisi ortonit samalle tulilinjalle klaanilaisten kanssa.
Umbra käänsi lehden sivua ja hänen eteensä pärähti suuri aukeaman kokoinen mainos H.J. Keltionin uuden fantasiaromaanisarjasta Valon ja Varjon tanssi. Kirjat kertoivat tarinaa Kuudesta kuningaskunnasta, jossa talonpoika-matoran löytää tarujen Kanohi Avohkiin, josta legendat kertovat.
Mainoksessa oli erilaisia kommentteja, joita kirjoja arvostelleet aikakauslehdet olivat kirjoittaneet:
“Kuuden kuningaskunnan liiga yhdistettynä Valon Naamio taruun ja pitkät henkilöhahmokaaret tekevät tästä kirjasarjasta menestyksen. Keltion osaa kirjoittaa hahmoillaan todella rumaa ja uskottavasti, kuin he olisivat oikeita olentoja”, Hagah
“Lukisin tätä vaikka Vuoren laella”, Vortixx Times
Umbra laittoi lehden syrjään, koska mainos häiritsi hänen keskittymistään. Hän ei saanut päästään ortoneita ja heidän mahdollista ahdinkoaan. Mikseivät klaanilaiset olleet jo tehneet liittoa heidän kanssaan, vai oliko se jo tehty? Nämä ajatukset pyörivät hänen päässään kun U lähti kahviosta.
Yön tultua, Matoran-U meni tavanomaiseen tapaansa nukkumaan veljensä sänkyyn, joka oli aivan liian massiivinen hänen tarpeisiinsa. Matoran makoili sängyssä ja katseli sängyn päädyss olevasta ikkunasta yötaivaalle. Punainen tähti leimusi näyttävänä ja kirkkaana, kirkkaimpana kuin mikään muu tähti. Se oli todella kaunis ja leimuava ilmestys, muttei polttanut kuin kaksoisauringot.
Hän mietti edelleen Ortoneita. Hän tiesi mitä hänen pitäisi tehdä. Puhua klaanin johtajistolle ja tehdä liitto maan alaisen kansan kanssa. Jos ei muuta, niin hän lähtisi vaikka yksin Ma Wetin tunneliverkostoon etsimään kyliä. Nämä kansat pitäisi yhdistää klaanilaisten rinnalle yhteistä vihollista vastaan, koska sota oli väistämätöntä ja talvi tulossa.