Isku Nazorak-pesään: Jäädyttäjät
Manun luola
Tilanne oli kieltämättä erittäin paha. Ensinnäkin, tiimi on sinetöidyssä luolassa. Toiseksi, laava nousee. Kolmanneksi, lattialla on vielä jonkun sortin kemikaaleja ja joitain raheja.
Matoro katsoo luolaa – entinen oviaukko on tukittu valtavalla kivellä. luolan takaosa on laavan peitossa, ja seinässä on halkeama josta laavaa valuu. Yhdessä seinässä on rikkoutuneita jähmetysputkia ja kemikaalipurkkeja. Vihreänä hohkaavalle lattialle ei tee mieli astua.
Huoneessa on Matoron lisäksi Keetongu, Mahriking, Summerganon ja Galtorianking. Sekä muutamia Nazorakeja, Skakdin ja pinkin otuksen raadot, sekä Manun Antidermis.
Jään Toan aivot raksuttavat. Ei sillä, etteikö muiden, mutta koska hän on päähahmoni, keskityn hänen ajatusmaailmaansa.
Noniin, suunnitelmia?
Hmm, ei oikein.
Ei täältä pääse edes pois. Muttei tänne voi jäädäkkään.
Huone on sinetöity.
Haluan jäätelöä.
hetkonen, onko tämä täysin sinetöity?
Niin, halkeama mistä tulee laavaa. Laiha lohtu.
Siitä tosin mahtuisi Toan kokoinen heppu.
Hetkonen, pääsisikös siitä?
Laava tosin on bropleema.
Haluan edelleen jäätelöä. Täällä on kuuma.
Hmm, epäilen että tämän luolan hengitysilma ei ole erityisen raikasta.
Olisikohan kellään ilmanraikastinta?
Nääh, turha kysyä. Tuskin.
Niin – siis, laavahalkeamasta voisi päästä läpi.
“Hei, emmekö voi jähmettää laavan ja koittaa hipsiä pois tuosta halkemasta? Täällähän on kaksi jäävoimaista ja yksi tulta käyttelevä. Kaikki pystyvät alentamaan lämpötilaa.”, Matoro keksii.
“Hmm. Emme tiedä mitä tuon halkeaman toisella puolen on, mutta en keksi myöskään parempaa ideaa.”, Mahriking ajattelee ääneen.
Sillävälin Summerganon on luonut jäästä purkin jossa Manun antidermis on. Jos se haihtuu ilmaan, on ongelmia. Hän heitti purkin Glatoriankingille.
Matoro alkaa kylmentää Sugan kanssa laavan lämpötilaa. Mahriking iskee aseensa lähelle laavaa ja imee siitä lämpöä. Laavan hehkuminen hyytyy pikkuhiljaa. Se muuttuu ensin tummanpunaiseksi, sitten jähmettyy kokonaan mustaksi tulikiveksi. Tosin vain osittain. Kolmikko kävelee eteenpäin jähmettäen laavaa. Pian huoneen laava on jäähdytetty. Kolmikko katsoo kohti vinottaista, noin kolmen bion korkuista halkeamaa josta virtaa laavaa. Railo näyttää olevan pitkä ja näyttää häilyvän tummanpunaiselta oranssin laavan hehkuessa sen pohjalla.
Matoro nielaisee.
“No, eipä tässä mitänä menetteävääkään ole.”, hän toteaa ja astuu jäähdyttäen laavaa railoon kaksi muuta perässään.