Kuinka ollakkaan, taas Bio-Klaani

Troopperi liikui varovaisesti sisäpihan halki. Hän ei nähnyt ulkona eläviä Matoraneja, ja hän toivoi että ne olisivat kaikki sisällä. Hän oli vain muutaman metrin päässä Klaanin päärakennuksen ovesta, ja oli jo vetämässä sisäänpääsykorttiaan, kun hänen vartaloonsa osui plasmasäde. Se heitti hänet suoraan päin pihalla kasvavaa puuta. Puunrunko rusahti hieman Toan paiskautuessa siihen.

“Tehtävä: Toa eliminoitava”

Näkyviin tuli Feterra. Troopperi sai itsensä ylös maasta, juuri kun Feterra ampui uutta sädettä. Troopperi väisti kierähtämällä sivuun, ja vetäisi miekkansa. Hän hyppäsi ilmaan, aikoen halkaista tuon metallisen olion yhdellä iskulla.

Bong.

Troopperin isku ei tehnyt muuta jälkeä kuin pienen lommon Feterraan, joka tulikin siitä, kun Toa melkein rysähti sen päälle. Troopperi tajusi, ettei niitä voi noin vain tuhota. Hän väisti seuraavan säteen nipin napin, ja alkoi kiertää Feterran taa. Sen sensorit kuitenkin (Tai no tietenkin) havaitsivat liikkeen, ja se kääntyi Troopperin mukaan. Troopperi sukelsi (taas) uuden sinisen plasmapurkauksen ali aivan Feterran eteen, ja tönäisi sen puuta päin. Feterran paiskautuessa puuhun, puu katkesi, ja Feterraan tuli koko törmäyksestä vain pieniä lommoja.

Feterra alkoi tulittaa sarjatulta, jota oli Troopperin vaikea väistellä. Moni osui häneen, tehden jälkiä panssariin.

“En kestä enää kauaa”, Troopperi tuumi “Täytyy päästä pakoon siltä.”